perjantai 18. lokakuuta 2013

Totally new DLT



Ostoskeskus DLT



Ostoskeskus DLT
Ihania sateenvarjoja ja kultainen Marnin hame, Hinta 19 000 ruplaa (n. 435 euroa) 

Muistan kun pienenä kävin usein Pietarin suurissa ostoskeskuksissa mm. Gostinnyj Dvorissa ja DLT:ssä. Ihastelin silloin suurta lastenosastoa, jossa myytiin ihania röyhelöisiä lastenvaatteita, paljon leluja, koristeellisia nukenvaatteita ja paljon erilaisia pehmoleluja. En ole sen jälkeen nähnyt missään kaupassa niin laajaa pehmoleluvalikoimaa kuin siellä. Muistan elävästi esimerkiksi muutaman metrin korkuiset seisovat pehmolelukamelit ja -kirahvit. Tällaisia uskomattomia lastenosastoja on kuitenkin vielä ainakin Pietarissa ostoskeskus Gostinnyj Dvorissa, mutta ei enään DLT:ssä.

Kävin DLT:ssä tällä Pietarin matkallani ensimmäistä kertaa sen suuren remontin jälkeen. Odotin jotain samanlaista kuin ennenkin, mutta ei. Se oli kolkko ja täysin muuttunut. Näin hädin tuskin ketään asiakasta koko tavaratalossa, joka aikoinaan oli ollut jopa Pietarin suurin ostoskeskus. Myyjiä siellä kyllä riitti. Kuinkakohan kauan se kannattaa, kun myyjiä on runsaasti enemmän kuin asiakkaita?

Nyt siellä on etupäässä vain tunnettuja kalliita vaatemerkkejä, eikä sieltä juurikaan löydä normaalin hintaisia vaatteita. Olisin kaivannut sellaista asiakkaiden vilinää, joka minusta tuo shoppailuun tunnelmaa. Tunnelmaa löytyi kuitenkin enemmän mainitsemastani Gostinnyj Dvorista, jossa kävin myös matkani aikana ja josta tulen täälläkin myöhemmin kertomaan.

Alexander McQueen, Hinta 37 000 ruplaa (n. 850 euroa)
Charlotte Olympia, Hinta 33 000 ruplaa (n. 755 euroa)
Dolce Gabbana, Hinta 25 000 ruplaa (n. 570 euroa)

Siellä oli kuitenkin joitakin ihania ja erikoisia kenkiä, joihin kiinnitin huomiota. Oli sellainen "Vautsivau!" -fiilis kun eri osastoilta silmiin nousi omaperäisiä asusteita. Pidän yllä olevista pitsisistä korkokengistä ja nuo kekseliäät Dolce Gobbanan korkokengät ovat mielestäni aika veikeät. Miksei useammin näe tällaisia taiteellisia kenkiä? Mielestäni noissa on todella hyvä idea.

Yleisesti ottaen shoppailen mielummin ulkomailla, sillä sieltä löytyy useimmiten erikoisempia vaatteita ja siellä usein myös muoti on edellä. Esimerkiksi Bulgariassa asuessani huomasin, kuinka sama muoti tuli Suomeen vasta parin vuoden päästä. Oli kiva aina saada sieltä vaikutteita uusista tuulista. :)

Mitä mieltä olette bongauksistani?

tiistai 15. lokakuuta 2013

Добро пожаловать в Россию! Tervetuloa Venäjälle!

Yksi Pietarin sadoista silloista ja kuuluisa Verikirkko
Pietarin valaistuja katuja ja katusoittajia puistossa

Kazanin Katedraali
 
Zdravstvujte! Nyt tulee vihdoin postaus matkastani Pietariin, joka ei varmasti jää viimeiseksi. :) Suomen ja Venäjän rajan ylitimme iltapäivällä ja myöhään illalla olimme perillä Pietarissa. Pääsin heti ihastelemaan öistä Pietaria. Kaikki Venäjän arkitehtuurille tyypilliset palatsit, nostosillat ja koristeelliset vanhat rakennukset olivat upeasti valaistuja. Tällä kerralla reissu ei valitettavasti ollut kuin kahden kokonaisen päivän mittainen. Se tietenkin harmitti, mutta ensi kerralla on mentävä sinne ajan kanssa. Vaikka aikaa oli vähän, oli matka sisällöltään sitäkin tehokkaampi. Pietari on mielestäni niin kaunis ja kulttuuririkas kaupunki, että siellä ei koskaan aika riitä. Se on kulttuurin ja koulutuksen keskus, josta löytyy varmasti kiinnostavaa puuhaa jokaiseen makuun. Pietari on jo itsessään nähtävyys. Siellä on yli sata museota, joista aikoinaan vierailemani Eremitaaši on yksi maailman merkittävimmistä.
Pietarissa on mielestäni ihana tunnelma, sellainen mitä muualla ei ole. Se tuntuu kodikkaalta, mikä varmasti johtuu myös siitä, että osaan kielen ja olen asunut siellä neljä vuotta. Vaikka autoja ja ihmisiä on tietenkin paljon yli miljoonan asukkaan kaupungissa, ei se haittaa. Ihmiset ovat ystävällisiä ja pitävät erityisesti lapsista.

Biblioteka -talon ravintola
Biblioteka -talon ravintolassa
Menimme ensimmäisenä päivänä syömään Biblioteka-talon ravintolaan. Biblioteka (suomeksi kirjasto) -talo on Nesvski Prospektin eli koko kaupungin pääväylän varrella sijaitseva kolmikerroksinen talo, jonka toisessa kerroksessa on ravintola, alakerrassa kahvila ja kolmannessa kerroksessa viiniravintola. Ravintolassa on erikoinen tapa antaa laskun yhteydessä asiakkaillensa kirja, mikä juontaa juurensa varmasti siitä, että talo on aikoinaan toiminut kirjastona. Siksi yläkerrassa on myös pari erikoista kirjakauppaa. Talon laajan tarjonnan ansiosta siellä menisi helposti vaikka koko päivä.

Viiniravintola Biblioteka -talossa
Viinihuonetta


Biblioteka -talon kahvilan makeissorttimenttia lasivitriinikylmiössä, jonne kokki pääsee sisälle
Biblioteka -talon kahvila

Alakerran  kahvila vaikutti mukavalta paikalta, joten kävimme siellä myöhemmin illalla. Makeissortimentti oli laaja ja eräs erikoinen yksityiskohta oli lasivitriinikylmiö, jossa kokki hääräsi.
 
Galeria -kauppakeskus
 
Kävimme päivällä vielä Stockmannilla ja valtavassa Galeria -kauppakeskuksessa. Se oli niin suuri, ettei sitä voinut hahmottaa. Kauan ei jaksanut shoppailla, sillä melkein joka kaupassa oli pelkkiä vaatteita niin, että ne alkoivat jo tulla korvista ulos. Löysin sieltä kuitenkin erikoisen "karusellitakin", josta kerroin täällä, sekä erilaisia koruja ja muuta kivaa.
 
Oletteko käyneet Pietarissa ja minkälaisia kokemuksia teillä on tuosta kauniista kaupungista? :)
 

maanantai 7. lokakuuta 2013

Snails in Porvoo



Porvoo muistetaan varmaan parhaiten punaisista rakennuksistaan joen varrella


Ravintola Timbaali ja Porvoon vanhaa kaupunkia 
Valkosipuli- ja voietanoita
Kuten jo aiemmin mainitsin, kävin Pietarissa kesällä Viron matkan jälkeen. Lähdimme aamulla ajamaan ja olimme yhden yön Suomen puolella ennen kuin ylitimme rajan.
Menimme Porvoon viehättävään vanhaan kaupunkiin syömään etanoihin erikoistuneeseen ravintolaan, Timbaaliin. Kauan ei tarvinnut miettiä mitä tilaisi, sillä kun kerran olimme
etanaravintolassa, oli päästävä maistamaan niitä. En ole aiemmin montaa kertaa syönyt etanoita, mutta siellä syömäni valkosipulietanat olivat niin herkullisia, että olisin voinut tilata niitä vielä vaikka kuinka lisää. Ihania valkosipulivoissa tiriseviä etanoita! Ravintola Timbaalin omistaa vuoden 1975 Miss Suomen ensimmäinen perintöprinsessa, Merja Tammi. Hän oli aikaisemmin myynyt ravintolan pois, mutta ostanut sen jälleen taas itselleen.

Haikon kartano
Haikon kartanoa
Ruokasali ja aamiaiskattaus


Kauppaneuvos Satu Tiivola
 Haikon kartanon tunnelmaa
Kartanon sali
Nautittuamme etanoita lähdimme ajamaan kohti ensimmäisen yön majapaikkaamme, Haikon kartanoa. Aivan, taas kartanoita. Niistä ei vielä saatu tarpeeksi Virossa tai sitten tällainen buumi vaan jäi päälle. :) Haikon kartano oli tunnelmallinen paikka. Kartano on kuuluisa mm. historiastaan, sillä siellä on aikoinaan asunut tsaari perheineen. Kartanon kruusatut yksityiskohdat, kultaukset ja kattokruunut korostivat upeaa vanhaa sisustusta. Tokaisin siellä että: "Näin kaunista, eikä vielä olla edes Pietarissa!" :)
Tapasimme Haikon kartanon perustajan, kauppaneuvos Satu Tiivolan, 88. Tarmokas bisnesnainen viehätti arvokkaalla olemuksellaan. Hän osallistuu edelleen aktiivisesti kartanon toimintaan.