perjantai 25. huhtikuuta 2014

Tuohilaukku




 

 





Ihana laittaa tänne näin keväisen aurinkoisia kuvia näin kauniina päivänä. Kuten lähes joka perjantai, tulin nytkin junalla tänne maalle viikonlopunviettoon. Vaikka tekemistä olisi vaikka kuinka, aurinko on aivan kokonaan vienyt stressin pois ja kaikki on vain niin ihanaa. On syytä olla iloinen monesta syystä ja olen innoissani eräästäkin asiasta, jota silmällä pitäen hain lisää muistitilaa tänään kameraani. Siitä kuulette täällä jossain vaiheessa. 

Näissä kuvissa käsivarrella on aikalailla tavallisesta poikkeava laukku! Tämä tuohilaukku on suloisuudessaan erikoinen ratkaisu tavallisen laukun sijaan. Pientä vaihtelua siis. :-) Laukku on peräisin viime kesän vanhanajan messuilta. Nahkatakki on hankittu Berliinistä ollessani siellä helmi-maaliskuun vaihteessa.

Mitä mieltä te olette tuohilaukusta?

torstai 24. huhtikuuta 2014

3. Tag in Deutschland


Rajanylityspaikka Checkpoint Charlie

Historialliset rajakyltit
 
 

Berliinin muurin entinen paikka oli merkitty mukulakivin ja laatoin 

Berliinin kirjavassa historiassa kaupunki oli jaettu toisen maailmansodan jälkeen neljään eri miehitysvyöhykkeeseen, jolloin maa jakautui lännen Länsi-Saksaan ja Neuvostoliiton valtapiiriin kuuluvaan Itä-Saksaan. Ihmiset eivät olleet tyytyväisiä. Kun yhä useammat ihmiset alkoivat siirtyä idästä länteen, vuonna 1961 Neuvostoliitto rakensi Berliinin muurin eristääkseen Itä-Berliinin Länsi-Berliinistä ja estääkseen ihmisten pakenemisen. Vihdoin vuonna 1989 koettiin historiallisesti merkittävä hetki kun muuri murtui Neuvostoliiton poistaessa matkustusrajoitukset. Nyt Berliinin muuria on alkuperäisellä paikallaan jäljellä vain pieni kaistale ja muut palat on sijoitettu eri museoihin ympäri maailmaa.
 
Kun Saksa oli jakautunut ja Berliinin muuri esti liikkumisen Itä- ja Länsi-Saksan välillä, muurin pystyi läpäisemään vain tarkasti vartioiduilla rajanylityspaikoilla. Yksi niistä on Friedrichstraßen varrella sijaitseva Checkpoint Charlie, jossa kävin matkani aikana. Sen läpi kulkivat pääsääntöisesti diplomaatit.

Kävimme myös aivan lähettyvillä olevassa Berliinin jaosta kertovassa museossa. Siellä oli todella kiinnostavasti kerrottu erilaisista salaisista rajanylityksistä. Kun Berliini oli jaettu, itäberliiniläiset yrittivät salamatkustaa länteen. Pakoa yritettiin muun muassa piiloutumalla autojen runkoihin tai matkatavaroihin. Muuria yritettiin sekä ylittää, että alittaa. Jotkut yrittivät paeta ryömimällä viemäriverkoston kautta, toiset taas rakensivat omatekoisia lentokoneita. Jotkut yritykset onnistuivat, mutta monet paljastuivat. Esimerkiksi eräs henkilö onnistui matkustamaan hiekkakuorman sisässä ja yksi nainen onnistui piiloutumaan muusikkomiehensä kaiuttimen sisään. Rajalla viranomaiset olivat vain kehuneet hienoja musiikkivälineitä.


Juutalaisvainojen Holocaust -muistomerkki
 
 
 
 
Kävimme Euroopan juutalaisvainojen Holocaust -muistomerkillä. Se oli yksinkertaisuudessaan vaikuttava. Erikokoisten kivipaasien välissä kulkeminen oli tunteita herättävää. Mitä syvemmälle muistomerkin keskustaan käveli, sitä korkeammiksi kivipaasit muuttuivat. Muistomerkin eräänä tarkoituksena onkin tuoda esille keskitysleireillä vallinnutta tunnelmaa. Se välittyi teoksesta. Teos sisältää 2700 kivipaasia ja taivaalta katsottuna muodostaa Daavidin tähden.
 
Gendarmenmarktin aukio
 
Berliinin konserttitalo
 
Saksalaista runoilijaa Friedrich Schilleria esittävä veistos



Berliinin valtiopäivätalo
 
Kierrellessämme Mitten kaupunginosassa päädyimme Gendarmenmarktin aukiolle, jossa näimme muun muassa Berliinin hienon konserttitalon. Aukion laidalla komeili myös kaksi toisiaan vastapäätä olevaa kirkkoa, saksalainen Deutscher Dom ja ranskalainen Französischer  DomKävimme myös Berliinin valtiopäivätalolla, jossa yhdistyivät uusi ja vanha arkkitehtuuri. Matka oli mukava ja ah, niin ihanan historiallinen! :-)

lauantai 19. huhtikuuta 2014

2. Tag in Deutschland



Tiergartenin kirpputorilla

Kultaisia henkareita kirpputorilta

Löysimme myös kultaisia tauluja kotiin

Alexanderplatzin juna-asemalla
        
Weltzeituhr eli Maailmankello
                
Itä-Berliinin liikennevalot ovat legendaariset niiden hattupäisen miehen, Ampelmännchenin, ansiosta



Vietimme iltaa Hackescher hof -ravintolassa



Aamulla aamiaisen jälkeen oli mukavaa kierrellä Tiergartenin kirpputorilla auringon paisteessa. Se oli suuri kirpputori täynnä houkuttelevia vanhoja esineitä ja kiinnostavaa katseltavaa. Kirpputorit ovat aina kuin aarteen etsintää. On tietenkin hyvä olla tietoinen esineiden todellisista arvoista ennen kauppojen tekemistä. Teimme muutamia hyviä löytöjä. Löysimme muun muassa kultaisia henkareita ja kaksi kultaista taulua kodin seinälle. Ai kuinka ihania ne ovatkaan!
 

Otimme sitten junan Alexanderplatziin, joka on tunnettu monipuolisena kaupunginosana. Siellä oli muun muassa Weltzeituhr eli Maailmankello, joka nimensä mukaisesti näyttää kaikki maailman aikavyöhykkeet. Shoppailimme ja menimme illalla syömään Hackescher hof -ravintolaan. Ruoka oli todella hyvää. Ravintolan logo oli Ampelmännchen eli hattupäinen mies joka komeilee myös kaikissa liikennevaloissa.

 

perjantai 11. huhtikuuta 2014

1. Tag in Deutschland


Branderburgin portti

 
 

Liikkuva olutbaari, jossa samanaikaisesti pystyi pyöräilemään
Kahvila Einsteinissa
 
Berliinin historiasta kertovassa museossa oli pala Berliinin muuria
Berliinin maanalainen bunkkeri
Suihku, jonka läpi bunkkeriin menevien on mentävä
KaDeWe -tavaratalon ruokaosasto oli mahtava

KaDeWe -tavaratalossa
 
Saksalaiset terveiset! Jokin aika sitten syntymäpäivänäni lensimme Berliiniin. Matkasta tuonne minulle aivan uuteen kaupunkiin päätettiin samana päivänä. Kaupunki oli monipuolinen. Se ei ehkä ole kauneimpia näkemiäni kaupunkeja kokonaisuudessaan, mutta hienot yksityiskohdat ja nähtävyydet luovat siitä kivan kaupungin. Berliinillähän on tietenkin erittäin rikas historia. Matkastamme kehkeytyikin varsinainen historiakatsaus. Menneet tapahtumat eläytyivät mielessä. Paras tapa perehtyä historiaan on käydä paikan päällä.
 
Ensimmäisenä päivänä kävimme Branderburgin portilla ja -torilla. Kiertelimme kaupungilla ja kävimme Berliini-museossa. Olimme myös suuressa maanalaisessa bunkkerissa. Se oli rakennettu kaupunkilaisten suojaksi sota-aikana ydinpommiuhan vuoksi. Tilat olivat pimeät ja suuret mahdollistaen 3000 ihmiselle turvapaikan. Bunkkereissa oli tapana säilyttää varastossa  mm. vaihtovaatteita, säilykeruokaa ja vettä suurelle ihmisjoukolle. Lepäämisen mahdollistivat rautasängyt. Bunkkeria ei onneksi koskaan historian aikana jouduttu käyttämään, mutta se on edelleenkin valmis käyttöä varten mikäli tarve vaatii. Siinä tapauksessa lähistöllä olevat ruokakaupat täyttäisivät bunkkerin ruokavarastot. Tunnelma bunkkerissa oli hieman pelottavalla tavalla synkkä. Oli kuitenkin hieno kokemus päästä näkemään se.